Borensberg%20022.jpg

Oletteko nähneet elokuvan "Mies hevosena"? Tässä versio "Mies härkänä". Jotkut sulut olivat automatisoitujakin. 

27.7. Maanantai

Borensberg


Kaikki jatkuu norminmukaisesti. Sataa, tuulee ja kanavasulut seuraavat toisiaan. Tämän päivän urakkaan kuului yhdeksän sulkua. Kahdenkymmenenyhden kilometrin matkaan kului viisi tuntia.


Matkalipun hintaan kuului kulkukortti jolla pääsi palvelusatamien ilmaisiin palveluihin. Paitsi satamapaikkaa niihin kuuluivat vessat, suihkut, sähköpistokkeet, jätehuolto, pesukoneet, kahvilat ja joskus jopa sauna. Jotkut ovat puhtaampia jotkut likasempia. Tosi puhdas oli Söderköpingissä, jossa nuori thaityttö kuurasi vessoja ja suihkuja pitkin päivää. Tapasin hänet usein, koska pesin pyykkiä, suihkutin itseäni ja yms. ahkerasti. Bergin palvelusataman naisten puolella oli taas haluttomasti moppia liikuttelva etelämaalaistyyppinen mahakas mies. Ehkä elämä oli kohdellut häntä kovin kourin. Hän oli joutunut kuuraamaan naisten vessoja. Sen on täytynyt olla kova pala. Hän näytti happamalta ja kyllästyneeltä eikä työn jälki ollut kummoinenkaan.


Romanian kerjäläiset ovat täällä Ruotsin kylissä nuoria, samettisilmäisiä miehiä, jotka helisyttelevät vaivihkaa almukuppejaan supermarkettien edessä. Miksi Suomeen on lähetetty kaikki ne isoäidit, jotka istuvat lysähtäneinä, huiveihin ja shaaleihin käpertyneinä tavaratalojen edessä? Voisiko se olla niin, että nuori mies voi löytää ruotsalaisen rakastetun, tai peräti vaimon. Ruotsalaiset naiset ovat olleet jo paljon ennen suomalaisia kanssasisariaan kuuluisia rodullisen tasa-arvon puolustajina. Kun poika kerran onnistuisi saamaan jalan ruotsalaisen yhteiskunnan oven väliin, voisi koko suku huokaista helpotuksesta. Sieltä tulee apu.


Suomi sen sijaan on tunnettu kylmänä, torjuvana Venäjän naapurina. Siellä puhutaan kamalaa kieltä, ja talvet ovat hyisiä ja kesällä on hyttysiä. Naiset pukeutuvat maatuskanukeiksi heti syksyllä, eikä heidän maineensa tasa-arvon puolustajina ole kiirinyt vielä Romaniaan. Sinne voi lähettää iso-äidit, jotka pian kuolevat kylmään, mutta heiltä ei voi muutenkaan enää odottaa suuria. He ovat kuitenkin alati uusiutuva luonnovara, jotka voi vielä panna tuottamaan kerjäläisinä Suomessa.

                                                                            ******

Veneilytarvikeliikkeen keväthinnasto oli ilmestynyt. Se kului Kapun käsissä koirankorville. Kapu vetäytyi iltapäivänokosille yhdessä luettelon kanssa, mutta nukahti ennenkuin oli osannut päättää mitä veneeseen seuraavaksi hankittisiin. Luettelo löytyi hänen rinnalleen valahtaneena lähes joka päivä.


Luettelon tekstit olivat kuin vierasta kieltä. Viimeistään nyt tuli todisteuksi, että veneilijän tarvitsemien tavaroiden määrää ei voi järjellä ymmärtää. Kuvissa esiintyi omituinen häkkyrä, pylpyrä, joka oli kuulemma tarkoitettu köysien kuljettamiseen ja ohjaamiseen. Pylpyrä oli nimeltään myös ploki! Ihmettelin jälleen venesanaston kummajaisia. Luettelossa oli noin äkkiä laskien 198 erilaista pylpyrää. Kiinnostavan näköinen oli pylpyrä, jonka sanottiin olevan myös hunsvotti ja leikari. Löytyi myös pylpyrä jossa oli sekä hunsvotti että leikari että köysilukko, ja pylpyrä, jossa oli lukittava räikkä. Viulupylpyräkin löytyi. Samoin fiddlepylpyrä.


Plokien eli pylpyröiden lävitse kulkevat köydet tarvitsevat myös lukot, että pysyvät siinä asennossa kuinka ne suvaitaan asettaa. Lukko on tietysti erilainen kuin ovien lukot, mutta sille ei ole löytynyt muuta nimeä. Alkuliite kertoo kuitenkin jotain sen rakenteesta Kiilalukossa eli skuuttilukossa on terävät hampaat joiden väliin köysi kiilataan. Ne naksahtavat köyteen kuin hain hammas takakankkuun. Kerran myös köyden tapainen sormeni joutui kiilalukon väliin. En osannut varoa kuinka tuuli nykäisisi köyttä ja sinne sormi meni köyden mukana. Kiljuin kuin jäätelöä vaille jäännyt lapsi kassajonossa. Muita köysiä varten on erilaisia köysilukkoja.


Sitten on vielä skuutti, pistooli-, ja karbiinihaka leikarilla ja ilman.


Vinssinvapauttaja on sekin lukko, vaikka luulisi, että se on vapauttava. Kapun selvityksen mukaan vapauttajan lävitse kulkee köysi, jota vinssillä joudutaan kiristämään tai löysäämään. Näin ollen tarvitaan lukko, jonka vapauttaa vinssin muihin vääntöihin eli vinssillä voi kiristellä muitakin köysiä. Siis takaperoinen nimitys. Köysi lukitaan kiinni, jotta vinssi voisi olla vapaana! Vapauttaja on lukittuna kun lukitsin, eli pieni vipu, on taaksepäin ja hammas kiristää köyden paikoilleen, tai vapauttaja voi olla vapaa silloin kun lukitsin on eteenpäin ja hampaat on vedetty ikenien sisään.


Ihmettelin missä vinssinvapauttaja löytyy meidän veneessämme, kunnesvihdoin löysin sen veneen kannelta puomin alta. Sen lävitse kulkivat kaikki kolme eriväristä reiviköyttä. Vinssi näkyi olevan kyljellään mastossa, ja sillä vinssattiin isopurje maston huippuun.


Sitten olivat vielä kaksisarviset metallimötikät eli knaapit, joihin veneen köydet piti tuon tuostakin kiinnittää. Köysi kierrettiin sen ympäri ja lukittiin solmulla joka näytti helpolta mutta oli sittenkin hankala tehdä. Klyyssi oli veneen laitaan ruuvattu kaksihampainen pidin jonka lävitse köysi juoksi. Tarkoituksena oli ohjata köysi paikoilleen.


Veneen peräkaideetta kutsutaan myös pushpitiksi, mutta keulakaide jonka yli ja ali joudun rantautuessa operoimaan on pulpit.


Entä sitten köydet? Springit olivat ne köydet, joilla vene kiinnitettiin laituriin. Niihin on solmittu isot mustat kumimötikät, jotka estävät veneen liikkumisen eteen tai taaksepäin, mutta ne joustivat vähän veden liikkeiden mukaisesti. Nostin on taas köysi, joka nosti purjeita. Jalukset ovat köydet jotka ovat kiinnitetyt purjeiden jaluskulmaan. Harukset ovat köydet tai vaijerit jotka pitävät maston pystyssä. Peräköysi hoitaa takapään kiinnityksiä. Pleissi on kohta, jossa kaksi köyttä on sidottu päistään toisiinsa kiinni. Reiviköysi taas kulkee reivisilmien läpi ja pienentää isoa purjetta.


Työtapaturma-alttius veneessä on moninkertainen normaaliin maalle sijoittuvaan työpaikkaan verrattuna. Puomi voi lyödä päähän kallovamman. Voit pudota veneestä, koska et ole ymmärtänyt, että oksentaa voi myös ämpäriin ja roikut mantookin eli kaidevaijerin varassa, kun äkillinen tuulenpuuska kallistaa veneen. Voit kompastua köysiin, ja lyödä hampaasi johonkin veneen ulokkeeseen, joita siinä riittää. Hammaslääkäri kiittää hänelle kantamistasi rahoista.Voit saada turpiin vikuroivalta köydeltä, polttaa itsesi juodessasi kuumaa kahvia veneen kallistuessa tai ehkä nyrjäyttää tai katkaista nilkkasi maihin hypätessäsi. Vene on pohjaton tapaturmien näyttämö.


Veneen salonki on oma kokonaisuutensa, siellä vietetään iltoja. Makuuhuoneita on lukuisia, mutta niihin mahtuu vain vuode. Makkarit ovat nimeltään meripunkka, peräpunkka, ja keulapunkka. Sohvallakin voi nukkua, mikäli varsinaiset makuupaikat ovat varatut.


Keittiö on pentteri. Siellä keitetään ja tiskataan. Pentteri muistuttaa lasten leikkimökin keittiötä. Sinne mahtuvat jalat ja siinä voi kääntyä. Pieneen hellan yläpuolella olevaan kaappiin mahtuvat ruokailuvälineet . Varsinaiset ruokavarastot ovat salongin sohvien selkänojien ja veneen laitojen väliin jäävissä komeroissa. Sohvan selkänojien pehmusteet on kiinnitetty pieniin tyynyihin. Ne puolestaan oveen, joka on magneteilla kiinni sohvan rungossa. Komeroita on kolme molemmin puolin salongin pöytää.


Jääkaappi on pentrin nurkassa. Jääkaapin kansi, eli ovi, toimii myös työpöytänä.  Pilaatuvien tavaroiden hankkimisessa kannattaa pihistellä. Pentrissä on pikkuruinen kaasuhella. Kapu osti uuden hellan, vanha oli ruostunut puhki. Nyt nurkassa komelee kiiltävä teräslaatikko, ei kaljakoria suurempi. Polttimoita vartioivat kattilanpidikkeet, jotka lukitaan paikoilleen, jotta keitokset pysyvät paikoillaan. Hellan voi lukita kiinni seinään. Silloin se pysyy paikoillaan. Veneen liikkuessa hella irroitetaan ja se pysyy aina vaakasuorassa, vaikka vene kulkisi kallellaan. Neljänkymmen viiden asteen kulmassa on tosin hankala tehdä ruokaa.


Veneessä on tietysti minivessa pienine käsienpesualtaineen, jossa käydään silloin, kun ei muualle päästä. Veneen uumenissa on lokatankki, joka imetään tyhjäksi satamaan tultua. Vessan ovea vastapäätä on vaatekomero. Turha kuitenkaan luulla, että sinne mahtuisi mekot ja kengät. Komeron täyttävät pelastusliivit, kumitakit, -housut, saappaat, sekä hätäraketit. Vaatekaappia ei ole. Kuivat vaatteet ja kengät pidetään muovilaatikoissa keulapunkan alla. Vaikea ymmärtää, missä entisaikojen kapteenit pitivät klubitakkeja, jotka olivat pakollisia ennenkuin pääsi astumaan purjehdusseuran paviljonkiin.


Sata litraa makeaa vettä loiskuu salongin sohvien alla. Sitä voi käyttää naamansa pesuun tai kahvivetenä. Tiskivesikin on kuumaa, mikäli on jouduttu ajamaan koneella. Koneen jäähdytysvesi pyörii veneessä ympyrää ja tulee ulos tiskialtaan hanasta, jos kääntää hanaa.


On mahdollista, että ihminen elää pitkiäkin aikoja noin kahdeksassatoista neliössä.   

Salimme taideaarre

nyn%C3%A4shamn%20012.jpg