IMG_0236.jpg

Adriaen van Ostade "The Violonist" 1673

 

25.

 

25.4. Den Haag

 

Hollantilaisten elämä 1600-  luvulla näyttää olleen rauhanomaista ja hauskaa. Silloin pidettiin juhlia, liikuttiin mummin kanssa pimeässä, istuttiin kadulla ja rupateltiin ukkojen ja akkojen kesken. Opeteltiin soittamaan viulua, kirjoitettiin rakkauskirjeitä, juotiin olutta pihalla, tehtiin jalkahoitoa, luisteltiin, hoidettiin hyvinvoivaa karjaa, syötiin ostereita, nukutettiin vauvoja, etsittiin lasten hiuksista täitä, ja keitettiin hyviä ruokia. Laivat tulivat ehjinä satamiin. Elämä näytti mukavalta.

                             Siltä ainakin tuntui, kun katseli Mauritshuisin taulukokoelmaa Den Haagissa. Poissa olivat verta vuotavat Jeesukset ja kidutetut pyhimykset, sotapäälliköt ja mahtavat taistelumaalaukset, merisodat ja haaksirikkoiset laivat, helvetin tuli ja korskea ylhäistö, puhumattakaan sairaista lapsista tai kuolevista kerjäläisistä.  1600 – luvun Hollannissa ei sellaisesta haluttu tietää, tai ei sitä ainakaan haluttu ostaa kodin seiniä koristamaan.

                             Nälkä meinasi tulla, kun katseli herkullisia metsämansikoita, makeudesta pulleita viinirypäleitä, herkullisia juustoja, kaloja, ostereita, kinkkuja, manteleita leipiä, yms. Puhumattakaan kukista, jotka elivät salaperäistä ihmiselle tuntematonta elämäänsä. Kuolleita edustivat lähinnä keittiössä retkottavat ruuaksi valmistettavat linnut ja eläimet.

                             Se että sen aikaisten maalareiden tauluja joku ylipäätään osti, johtui siitä, että katolinen kirkko oli saanut lähtöpassit, ja samalla taiteilijat saivat maalata mitä tahtoivat. Sitä ennen piti maalata vaan uskonnollisia aiheita, tai voi tietysti maalata muutakin, mutta kirkolle kelpasi vain uskonnolliset aiheet, eikä muita markkinoita ollut.  Samaan onnelliseen saumaan oli tullut hollantilaisten rikastuminen kaupankäynnillä. Porvaristo vaurastui, taidemarkkinat elpyivät ja kansa alkoi tilata maalauksia. No, vapaa taiteilija ei ollut silloinkaan. Tilaajan piti saada naamansa näkyviin teoksessa. Niinpä kirurgien Rembrantilta  tilaamaan ”Tohtori Tulpin luento”on  oli maalattava kaikki maalausta rahoittaneet kirurgit.

                             Uskonnollisia teemoja ei oltu silti unohdettu. Ilkialastomat Aatami ja Eeva elivät paratiisissa kaiken maailman eläinten kanssa, paimenet katselivat ihmeissään Jeesuslasta ja yksi taulu oli Marian syntymästä (harvinaista). Jotain uskomattoman feminististä niissä oli. Yksi maalaus esitti musiikkia säveltävää ja toinen olutta pihalla kittaavaa naista. Pääaisassa naisilla oli vaatteet päällään ja he askartelivat rauhallisina talon töissä tai puuhasivat jotain ylhäistölle sopivaa, kuten söivät ostereita soopelijakku päällään.          

                             Ja kaikki tämä ennen penisiliinin keksimistä, mustan surman kurkkiessa ovelta, ja lapsivuodekuumeen niittäessä naisia mennen tulleen.

IMG_0240.jpg

Modernia haagilaista arkkitehtuuria rautatieaseman nurkilta