Vihdoin perillä klo 21.30

 

28.7. merellä

 

Päivä oli täyttä merenkulkua. Irtosimme Piritan satamasta aamulla kello 9.30 hyvin syöneinä ja nukkuneina. Aamu oli kaunis. Aurinko paistoi kuten koko kesän. Kaakkoistuuli puhalsi lempeästi purjeisiimme ja työnsi veneen reiluun matkavauhtiin. Pienet kurssimuutokset auttoivat tuulen myötäiseksi. Mikä sen parempaa, vauhtia oli tasaista seitsemää solmua ja miehistö hyvällä tuulella.

Miehistö ratkaisi salongissa ristisana-arvoituksia ja pisti päänsä joskus ulos tarkastaakseen, että kapteeni oli paikallaan ruorin takana. Puoli kahdelta syötiin eväät: juustokerrosvoileipä, keitetty kananmuna, omena ja keksi. Tietysti kahvia termoksesta. 

Tuuli oli puhaltanut merelle pienet vaahtopäät, mutta eipä aikaakaan, noin kello kolmelta meri oli alkanut velloa mahtavia maininkeja, jotka heittivät venettä puolelta toiselle. Salonkiin kuului räsähdyksiä, kun purje pudisteli itseään puomissa mainingin pohjissa. Jostain pohjoisesta purkautui samalla kylmä ilmavirta, joka kohdatessaan lämpimän meren nosti merisumun, ja pian kuljimme pumpulissa. Lämpötila putosi pyllymäkeä alaspäin. Tunnissa helle oli kadonnut, hyinen tuuli puhalsi ja lämpömittari näytti kahdeksaatoista astetta. Sumu onneksi hävisi pian, mutta kylmä ilma puhalsi edelleen pohjoisesta.

Yritimme yöksi Dirhamin pieneen Neuvostoliiton aikuiseen kalasatamaan, johon oli investoitu pieni vieraslaituri. Olimme käyneet siellä neljä vuotta sitten. Silloin siellä ei ollut kuin pari muuta venettä mutta miljoona pientä kärpästä. Käännyimme kohti satamaa ja tuuli yltyi. Kun purjeita laskettiin kovassa tuulessa, taivas muisti meitä vielä jäisellä sadekuurolla. 

Satama-altaassa oli vain yksi vapaa paikka. Se ainoa vapaa, oli jonkun paikallisen kihon varaama. Sataman edeskäypä tuli rivakasti ajamaan meidät pois. Vaikka vanhalla kalastuslaivalaiturilla olisi ollut tilaa, oli se veneellemme liian korkealla. Oltaisiin jouduttu sen alle. Ei siis jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä jatkamaan matkaa. Kello oli puoli kuusi illalla. Kapu pukeutui lämpimästi, pani villapipon päähänsä ja pyysi jotain makeaa. Hän sai pussillisen kuivattuja sekahedelmiä ja sitten kaarsimme ulos satamasta.

  

Giniä ja -tonicumia