IMG_0366.jpg

Hyvästi Sixhaven ja Amsterdam. Uudessa kamerassani on näämmä päivämäärät päin seiniä.

11.5.Amsterdamista Leideniin

Olemme kulkeneet Alankomaiden ”Masto ylhäällä” kanavareittiä noin kaksi kolmannesta.  Talven aikana oli jo unohtunut, kuinka paljon siltoja yhteen päivään mahtuu. Aikaa on varattava paljon. Amsterdamin ja pienen Leidenin yliopistokaupungin välillä oli 22 nostosiltaa. Matka olisi moottoritiellä kestänyt noin puoli tuntia. Me säntäsimme matkaan kello 8, että ehtisimme ajoissa sillalle, joka avattiin vain kolmesti päivässä. Perillä olimme kello neljä iltapäivällä. Eikä pidetty edes lounastaukoa.

Olimme molemmat ruostuneet talven aikana. Vanha merien kauhukin oli vähän eksyksissä karttojen satojen merkkien ja selitysten kanssa. Vene vikuroi ja miehistö kuunteli suu auki kapteenin määräyksiä.  ”Pysäytä! Vetää!”. Vene oli kiinni odotuslaiturissa vaihde päällä. Se puski uskollisesti eteenpäin, vaikka oli köytetty kiinni. Siinä vaiheessa ei ruorin takan ollut ketään.  Kapu oli lähdössä maksamaan kanavamaksua. ”Että mitä? Mitä tarkoitat? Mikä vetää? ”En nähnyt mitään mikä olisi vetänyt. Mutta pieniä ovat nämä draamat maailmansotaan verrattuna.

 Hienoin pätkä kanavaa kulki Haarlemin kaupungin lävitse. Siellä ei oltu hävitetty kaupungin keskustan vanhoja taloja supermarkettien tieltä.  Niiden ohitse ajamisesta saimme pulittaa tähän mennessä kalleimman satamamaksun, 15 euroa. New Yorkiin sijoittuva Haarlem lienee hollantilaisen ristimä, mutta näyttää aivan toiselta kaimaansa verrattuna.

 Toinen upea pala kanavaverkostoa on välillä Zaanstadista Zaandamiin Alkmaarin ja Amsterdamin välillä. Entisöidyt tuulimyllyt ja kaupunkinäkymät koristivat kanavan reunoja. Vahva kaakaon tuoksu ja sai muistelemaan lapsuuden kaakaokuppeja. Vanhat tehdasrakennukset oli entisöity hienosti. Suklaateollisuuden kaakaotankit löytyvät sieltä.  

Itse Leidenin kaupunkiin ei päästy. Kanava kulki kaupungin sivuitse. Hieno yliopistokaupunki ei ollut investoinut nostosiltoihin. Parkkeerasimme kanavan laidalle. 

Päivän toinen kriisihetki koettiin Leideniin saavuttaessa. Veneessä oli vain yksi oluttölkki. Kapu imaisi sen nopeasti kuin autiomaan hiekka vesipisaran. ”Lähdetään kaupungille” hän sanoi.IMG_0390.jpg

Harlemin hieno, toimiva tuulimylly, joka pyöritti hitaan arvokkaasti siipiään kanavan mutkassa.