Kahvinpaahtimosta tähän mahtuu vain yksi nurkka. 

12.8.  Gävle

Kapteeni on nyreissään. Kun tultiin Suomen rannikkoa pohjoisiin päin tuuli pohjoisesta. Nyt kun menemme etelään päin, tuulee etelästä. Purjehtimaan ei ole päästy neljään päivään, mutta kotiin pitäisi päästä, eikä voi jäädä odottelemaan tuulen kääntymistä – ainakaan viikkokausiksi, niin kuin purjelaiva-aikojen parkit ja kuunarit tekivät mukisematta.

Kaupungin parhaille satamapaikoille pääsee vain pienillä moottoriveneillä. Parikymmentä vuotta sitten poliitikot päättivät rakentaa kanavan yli  kiinteän 1,6 metriä korkean sillan, jonka toiselle puolelle satama jäi. Niille, jotka aikovat tulla tänne vierailulle kerromme, että satamakonttoria saa etsiä maksujen suorittamiseksi. On käveltävä vasemmalla rantaa pitkin, ja ylitettävä katu. Seuraavasta korttelista se viimein löytyy. Vessat ovat myös siellä, joten täytyy lähteä ajoissa, että ehtii nuo parisataa metriä hölkätä. Konttorin vastaava, nuori mies, oli niin kylmä, että varpaat alkoivat palella. Odotin hänen kysyvään, että mitä te täällä teette. Laituripaikkamme sähkötolppa ei antanut sähköä.

Satamakonttorin päädyssä oli kaupungin Info-toimisto.  Tyttö kysyi, että millä kielellä tietoja haluaisimme. Oli englanniksi, saksaksi, espanjaksi, muttei suomeksi. Kapu laannutteli kasvavaa kiukkuani muistuttamalla, että täällä käsitetään Suomi edelleen osaksi Ruotsia. Ja meillähän on toisena kielenä ruotsi.

Kahvipaahtimo on  keskellä kaupunkia, Gevalian kehuvat olevan hyvin myyvä kahvi. Ei taida kuitenkaan Suomessa kovin hyvin myydä. Gävle mainitaan kuitenkin kerran vuodessa uutisissa, kun kaupunkilaiset polttavat olkipukin. Sitä en enää ihmettele, on täällä niin kummallista porukkaa. Pukkin pitäisi aloittaa joulunodotus ensimmäisenä adventtina. Se on kolmetoista metriä korkea, kuusi metriä pitkä ja kolme tonnia painava. Vuonna 1985 se pääsi Guinnesin Maailmanennätyskirjaan. Kaupunki paloi 1869. Pyromaani on siis käynyt täällä ensin ja sitten siirtynyt Sundsvalliin.  Kun Gävlen teatteri siinä paloi, kaupunki rakensi uuden. Suunnittelua inspiroivat Pariisin Ooppera ja Tukholman Kuninkaallinen ooppera. 

Kuuluisin gävleläinen lienee kuitenkin poliittinen laulaja Joe Hill alias Joel Hägglund, joka emigroitui Amerikkaan v.1902 ja ryhtyi ammattiyhdistysaktiiviksi. Hänet sittemmin ammuttiin agitaattorina. Hänestä tuli folkmusiikkiliikkeen legenda.  Joe oli kova sana 60-70 lukujen laululyriikassa. Hänen laulujaan teki tunnetuksi mm. Joan Baez. 

25 laituripaikkaaa, joista yksi on varattu - meille.