IMG_2359.jpg

"Sitting panoramic," by Aubrey Maurer vuodelta 2000. Dieppin linnan piha. Istuva mies kuvausrekvisiittaa.

 

18.-19.7. Dieppe

 

Kuten melkein kaikki muutkin Normandian rannikon kaupungit Dieppenkin perustivat viikingit.  Meri rannikolla on syvää ja siitä kaupunki on saanut nimensäkin ” Deep Waters ” eli sitten myöhemmin Dieppe. 

Täältä lähtivät 1600- luvulla merirosvot kiusaamaan brittien ja hollantilaisten laivastoja. Kosto tuli sitten vähän myöhemmin 1694, jolloin brittiläishollantilainen sotalaivasto ampui suurimman osan Dieppen satamaa tuusan nuuskaksi.Korjaamiskuntoiseksi jäi kuitenkin Chateau de Dieppe. Alkuperäisen linnnan rakensi kuulemma Richard Leijonamieli mutta se tuhottiin 1195. Mutta taas rakennettiin uusiksi 1400 luvulla.

1800 luvun alussa Dieppestä kehittyi  Ranskan ensimmäinen lomakaupunki.  Englantilaisen tapaan ranskalaiset alkoivat lomailla meren rannalla. Tänne rakennettiin Ranskan ensimmäinen kylpylä v. 1822. Taiteilija innostuivat kylpylän rennosta ilmapiiristä, ja heidän brittikolleegansa tulivat vierailulle nauttimaan ”La belle epoque”sta ja ranskalaisesta ruuasta ja kaverien seurasta.  Voi hyvin uskoa, että Dieppessä oli tuolloin hyvät olosuhteet nauttia pastista tai absinttia ja maalata impressionistisia merimaisemia. Eikä ollut liian kuuma, niinkuin Provencessa.

 Nyt Dieppe on megasuurten purjeveneiden ja heidän tyylikkäiden omistajiensa leikkipaikka. He ovat korvanneet äveriäät kylpylävieraat. Satamarantaa kiertävät kymmenet ravintolat, katedraali on kivenheiton päässä. Satamakonttorissa tarvitaan kaksi naista kesyttämään satamaan pyrkivien kapteeneiden toiveet saada maksaa satamamaksut. Olemme vastoin satamakapteenin määräystä sulloutuneet kahden saksalaisen ”ruuhen” (kapteenin ilmaus isolle purjeveneelle) väliin.  Olo on vähän kuin maalaishiirellä kaupunkilaishiirien maassa.  Naapurimme niiailevat ylväästi sataman mainigeissa ja katselevat alaspäin meidän pikkuiselle kannelle.

 Kapu etsi koko eilisen illan syytä sille, miksi hanasta ei tullut vettä. Vielä illalla kymmeneltä hän oli pylly pystyssä kaivautuneena merivaatekaapin pohjalle, jossa pumppu sijaitsi.  Joku putki oli irronnut merenkäynnissä ja pumppuparka oli tehnyt töitä niin kauan kuin vettä oli riittänyt, eli tyhjentänyt toisen vesitankin. – No mä ihmettelinkin, miksi  pilssissä oli pumpatessa niin paljon vettä, vaikkei ollut nimeksikään merenkäyntiä, hän ihmetteli.  Kapu on kätevä ja vene on puolillaan varaosia. Ei siis hätää.

Niin mukava kuin Fecampin muuten oli, saisivat kuitenkin kunnostaa saniteettitilansa. Ne olivat karmean kuluneet.  Täällä Dieppessäkään ei niissä ole kehumista. Upeimmat tilat olivat kuitenkin Plymouthissa, jossa jokainen kylpijä sai oman lukollisen pesuhuoneen. Sellaista luksusta ei ole nähty sitä ennen eikä sen jälkeen. Omassa luokituksessani pisteitä saa myös siitä, kuinka kaukana palvelut ovat veneeltä. Siinä suhteessa Dieppe on pohjanoteeraus. Olemme noin 400 metrin päässä saniteettitiolojen ovelta.

Matka Fécampista Dieppeen oli vaivaiset 32 merimailia, joten ajattelimme jaksavamme yön levon jälkeen jatkaa aamulla matkaa.   Meidän olisi lähdettävä kello neljä aamulla, jotta voisimme hyödyntää merivirrat..Tänä aamuna heräsin kello seitsemän. Se siitä aamuyön lähdöstä. Sen sijaan lähdin leipäkauppaan ostamaan uunituoreen patongin.

 

Marmorinen amme.Vain vähän käytetty. Hieman rikki, mutta hyvin paikattu. Kleopatralliseen käyttöön. Tarjoukset  Dieppen linnanmuseoon.

IMG_2366.jpg