IMG_1097.jpg

Mont Saint Michel, kärsinyt ja kolhittu, mutta yhä edelleen voimissaan

15.7. Granville

 

Granvillen turistiopas kertoo, että kaupunki sai nimensä Grantin perheestä, jotka olivat kaupungin ensimmäiset asukkaat, sen jälkeen, kun viikingit olivat lähteneet tiehensä. Kaupunki sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa, mitä tulee englantilaisten ja frankkien erimielisyyksiin.  Britit valloittivat Normandian 1400 luvulla ja kaivoivat Granvillen irti mantereesta. Frankit hätistivät britit tiehensä 1442 ja huomasivat sen strategisen merkityksen ja rakensivat siitä linnoituksen. Vanha kaupunki on ankara ja säntillinen yhä edelleen.

Granvillen satama näkyi mainion meripäivän jälkeen. Lempeä länsituuli työnsi meidät tänne noin 7 solmun eli noin 13 kilometrin tuntivauhtia.  Lähdin oikopäätä etsimään turistitoimistoa selvittääkseni , kuinka pääsemme Mont- St – Michaelille, joka oli Normandian matkamme pääturistikohde. Olin tosi myrtynyt, kun kaupungin infotoimisto ei ollut auki, vaikka olin paikalla viralliseen aukioloaikaan.Toimisto näytti siltä, että se oli ollut kiinni jo kauan. Olin myrtynyt. Lohduttaakseen minua, Kapu ehdotti että vuokraamme auton.

Heräsin kello puoli kaksitoista yöllä äänekkääseen paukkeeseen. Nostin keulapunkan kattoikkunan ylös, ensin varovasti. Luulin jotain kamalaa tapahtuvan. Taivasta valaisi mahtava ilotulitus.  Silloin muistin mitä neljästoista heinäkuuta ranskalaisille merkitsee. Sehän oli Bastillin vapauttamisen päivä. Olimme aitiopaikoilla omassa petissä katsomassa, kuinka kaupungin silmäätekevät paukuttivat taivaalle ainakin sadantonnin arvosta tulitteita. Helsingin uuden vuoden ilotulitus on köyhäilyversio siitä, mitä Granvillen pikkukaupunki sai aikaiseksi juhliakseen niitä noin kymmentä poliittista vankia, jotka istuivat Bastillin vankilassa vallankumouksen riehuessa voimissaan.

Noin puolelta päivin meillä oli käytössämme musta kattoikkunalla varustettu Fiat 500. Sillä purruutimme Mont St Mikaelille. Tämä luostarivuori on Ranskan toiseksi vierailluin turistikohde Eiffel torini jälkeen. Vuosittain siellä käy noin kolme miljoonaa turistia. Parkkipaikka oli 10 hehtaarin kokoinen, ilmaiset erikoisbussit kuljettivat ihmisiä poikki höttöisen luonnonsuojelualueen aina vuorelle vievälle sillalle asti.

Vuori pistää ylös vuorovesialueen keskeltä. Sen ympäristö jää veden alle kahdesti päivässä nousuvden tulviessa tasangolle. Tasangolle on kuulemma hukkunut joitakin turisteja, jotka eivät ole tajunneet miten nopeasti nousuvesi hulmahtaa yli tasangon.

Arkkienkeli Mikaelille omistettu luostari perustettiin sinne noin vuonna 708, kun Avaranchen piispa Aubert uneksi, että enkeli komensi hänet rakentamaan kirkon hänen kunniakseen rannikolla olevalle kivelle. Tarvittiin vielä muutama varmistava näky, jotta piispa uskoi, että aivan mahdottomaan paikkaan kivelle piti kirkko rakennettaman.  Siitä se kehittyi vuosien myötä kerros kerrokselta luostariksi, jossa vielä nykyisinkin Jerusalemin nunna- ja munkkiveljet pitävät majaa. Arkkienkeli Mikael muistetaan siitä, että hän nujersi miekka kädessään lohikäärmeen joka symbolisoi hyvän voittoa pahasta. Arkkienkeli lienee nukkunut viime yönä, kun tunisialainen mies ajoi Nizzassa  ilotulitusta katselevaan väkijoukkoon.

 Nizzan tragedian laineet löivät tänne ylös Normandiaankin. Kun menimme luostariin kello yksi, ei sotaväkeä näkynyt, mutta jo kello kolme aseistetut santarmit vahtivat aluetta. Mont- St- Michael :issä  oli tänäänkin tuhansia ihmisiä. Pieniä luostarin alapuolella olevan kaupungin katuja ei päässyt kunnolla liikkumaan, väkeä oli niin tiiviisti.

On uskomatonta, mitä entisaikojen ihmiset saivat aikaiseksi ilman tietokoneita, kauhakuormaajia ja pitkälle koulutettuja arkkitehteja ja insinöörejä.  Luostari oli läheiseltä saarelta louhitusta graniitista rakennettu mestariteos, jonka tornin huipulla kullattu, siipiään levittävä, haarniskoitu Mikael heiluttaa miekkaansa hävittääkseen  pahan maailmasta.

 

IMG_1105.jpg

Luostarin pääkirkossa ei paljon koreiltu. Askeettista mutta vaikuttavaa