Keukenhof
17.4.
Hollantiin kuuluvat erottamattomasti tuulimyllyt ja tulppaanit. Tutustuin tänään tulppaaneihin.
Keukenhof on tulppanien mekka. Alkmaaista käsin individuaalimatkailijana sinne pääsy ei ollut helppoa. Ensin junalla Haarlemiin( 40min). Sitten bussilla Lisseen(50 min)ja sieltä reippaasti kävellen pari kilometriä perille (30min). Mutta jos Keukenhofiin haluaa päästä helposti, ostaa matkanmatkatoimistosta. Niihin kuuluu bussikuljetus. 32 hehtaarin laajuinen puisto on perustettu vuonna 1949 ja siellä on 15 kilometriä polkuja. Neljän tunnin kävelystä sai paljon valokuvia kukista ja kipeät jalat.
Maan hienoin tulppaanipuutarha, on todella maineensa veroinen. Paikka on auki vain seitsemän viikkoa vuodessa. Siihen mennessä kaikki tuhannet tulppaanilajikkeet ovat saaneet tilaisuuden kukoistaa ja kuolla. Paitsi tulppaaneja, siellä on myös suurenmoinen orkideatarha, ruusuansari ja liljoja löytyy monenmoisia.
Tulpaanien rooli taloushistoriassa on mielenkiintoinen. Koskaan dokumentoitu, ensimmäinen talouden ylikuumenemnen ja pörssiromahdus liittyy tulppaneihin. Ferninand ensimmäisen Kiinan suurlähettiläs lähetti ensimmäiset tulppaaninmukulat Wieniin 1554 ottomaanien malta. Mitään sellaista ei kauneutta ei oltu Euroopassa ennen nähty. Tulppaaninmukulat levisivät nopeasti myös Amsterdamiin, jossa botanistit huomasivat, että maa sopi mainiosti tulppaanien viljelyyn. Mukula kesti myös kylmää. Kukasta tuli itsenäistyneen Hollannin ylhäisön status symboli. Tulppaanin esiinmarssi tapahtui samoihin aikoihin, kun amsterdamilaiset kauppaat aloittivat Itä Intian kaupan, jossa yksi matka saattoi tuottaa 400% voiton. Heillä oli rahaa syytää taloihinsa ja he istuttivat tulppaaneja räyskäiden uusien talojensa puutarhoihin. Mitään muuta niin hienoa ei ollut noihin aikoihin olemassa.
Kun tulppaanit kukkivat vain noin viikon vuodessa, keväällä, hollantilaiset kehittivät sipulimarkkinat. Sipuli oli kestävä myyntiartikkeli lopun vuotta. Vuonna 1637 markkinoista kehittyi ns. ”tulipomania”, jolloin hiljattain maahan esitelty uusi artikkeli ”Tulip”nosti hinnt taivaisiin. Tuon vuoden aikana tulppanin sipuli maksoi enemmän kuin kivitalo. Varsinaista artikkelia ei tarvinnut edes nähdä, mutta kytkykaupalla sen hinta nousi nousemistaan. Erityisen haluttuja olivat sipulit, joissa oleva geenivirus teki niiden kukista raidallisia. Koska näiden sipulien tuotanto oli hidasta, niiden hinnat nousivat huippuunsa. Vuonna 1936 tulppaanin sipulit olivat neljänneksi suurin vientiartikkeli ginin ja sillin jälkeen. Huippu oli helmikuussa 1937, jolloin sipuli vaihtoi omistajaa kymmenen kertaa päivässä. Kuulostaako tutulta Nokia kuumien osakenousujen ajalta?
Lorun loppu oli surkea. Kupla puhkesi, loppuvuonna 1637, kun haarlemilaiset kauppiaat eivät enää tulleet markkinoille. Miksi eivät tulleet? No siksi että musta surma kolkutteli ovilla. Heillä oli muuta ajateltavaa. Muuta ajateltavaa saivat myös rahansa menettäneet pörssikeinottelijat. Kun ajattelee Wall Streetin pörssiromahdusta, voi vain todeta, että ihminen ei opi omista virheistään.
Ruusuhuone oli myös. Eikä yövartiosta pääse eroon missään. Kopioita on yhtä paljon kuin muinoin Suomessa taistelevia metsoja.
Nämä muutamat vaatimattomat kukat löytyivät vähän sivummalta, kuin maalaisserkut hienoston loiston katveesta.
Kommentit