IMG_0533.jpg

Hän oli maata monta nähnyt...

 

22.5. Antwepen

Kaveri Brysselistä oli tulossa käymään.  Rysälähän oli vain puolen tunnin junamatkan päässä.

- Meidän veneeseen tulee ensimmäinen oikea vieras tänä vuonna. Haluan juhlistaa sitä  champagnealla. sanoin Kapulle, ja lähdin kauppaan. Oranssietikettinen pullo kainalossa palasin, panin sen kylmään ja lähdin rautatieasemalla kaveria vastaan. Kaveri oli vähän vanhentunut, mutta muuten entinen, paljon puhuva ja suorasukainen itsensä. Hänellä oli punainen hieno takki, ja lenkkitossut.

Kaivoimme lasit ja pullon esille, toivotimme juhlavieraan tervetulleeksi ja joimme pullon loppuun. Siitä tuli aivan riemullinen olo.  Satoi, oli satanut koko päivän, mutta lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Löysimme pihvipaikan, jossa oli aivan oivallista Etelä-Afrikkalaista punaviiniä. Joimme sitä kaksi pullollista pihvien painikkeeksi.  Kukaan ei enää ajatellut jälkiruokaa.

- Belgialainen kahvi on pahaa, ei juoda sitä, - sanoi vieraamme.- Mennään sen sijaan juomaan belgialaista olutta, Se on hyvää. Uskoimme asiantuntijan sanaa ja menimme seuraavaan baariin juomaan belgialaista olutta. Olutpullon kyljessä oli tontun kuva. – Tämä tonttuolut on oikein hyvää, mutta pitäisi kokeilla jotain muutakin olutta. Ne tarjoillaan kaikki oman panimonsa toimittamissa laseissa. Ja saisitte niinku yleiskuvan belgialaisista oluista. -  Niin tehtiin. 

Nyt olimme jo selvästi hiprakassa eikä kello ollut vielä edes viittä, ja edelleen satoi. Vieraammekin oli sen verran maistissa, että emme uskaltaneet päästää häntä yksin junaan, emmekä halunneet mennä Brysseliin asti saattamaan. Sitä paitsi vieraamme ei osannut luvata meille, että junassa olisi ravintolavaunu. Niin palasimme takaisin veneelle. Tässä vaiheessa olimme paitsi kännissä, myös kauttaaltaan märkiä. Vettä tuli taivaalta kuin Esteri nimisen naisen tunnetusta paikasta. Veneeseen noustessaan, vieraamme liukastui ja pyllähti onneksi laiturin puolelle lätäkköön. Olisi pitänyt kutsua palokunta pelastamaan hänet, jos hän olisi pudonnut veneen ja laiturin väliin. Lätäkkö oli hyvä vaihtoehto.

- Olipas nämä lenkkitossut liukkaat, vieraamme lausahti nostaessamme häntä veneeseen.

Ryhdyin keittämään valkeita parsoja ja pussiparsakastiketta huikopalaksi. Sen kanssa piti olla valkoviiniä, ja sitä löytyi meidän jääkaapista.  Oikein hyvää Elsasilaista Pinot Blancia. Pullo oli tosi pieni, ainakin se loppui äkkiä.

Yöllä heräsin siihen, että vieraamme valitti palelevansa sohvavuoteellaan ja halusi tulla meidän väliin nukkumaan. 

 

IMG_0424.jpg

Eksynyt hanhi kysyy tietä yliopistolle