IMG_0675.jpg

7.6. Boulogne-sur-mer

 

Jos joskus tulette Ranskaan, muistakaa, että täällä piilotetaan ruokakaupat turisteilta. Niin taitaa olla myös Suomessa. Jos kävelet turistina Aleksanterinkadulla, tai Espailla, ei löydy ruokatavarakauppaa. Jos olet turisti, et tiedä, että ruokaa löytyy tavaratalojen kellareista. Me hesalaiset kyllä tiedetään, missä ne ovat, mutta voi turisti parkaa  - tuoremehupullon löytäminen voi olla kiven takana. Japnilaisille turisteilla Helsingissä voi olla yhtä hankalaa kuin suomalaisilla Ranskassa.  Kukaan ei ymmärrä suomea, vaikka puhuisimme kuinka kovaa.  

 Voin kuvitella japanilaisen kysymässä portierilta missä on ruokakauppa. Portieri ohjaa Kluuvin kulmaan. Turisti menee sisään ja löytää kaikkea muuta kuin ruokaa, eikä mene kellariin, siellähän on yleensä vain hiiriä ja rottia. Turisti kysyy taas neuvoa. Avulias henkilö kertoo, mutta turisti ei ymmärrä, sillä japanilaisittain äännetty englanti on kovin erilaista kuin suomalaisittain äännetty. Lopuksi turisti ostaa H&M:ltä puseron kun ei löydä mistään ruokaa.

Dunkirk on panostanut toisen maailmansodan pelastusoperaatioista kiinnostuneisiin turisteihin, joita ei  kiinosta supermarkettien sijainti. Niinpä karttaan oli merkitty kaikki betonibunkkerit, muttei elintoimintojen kannalta tärkeitä ruokakauppoja. Lähdin kysymään neuvoa venesataman edeskäyvältä.

- Madame, se on tuon tornin juurella olevassa rakennuksessa. Hän näytti parvekkeelta kaukaisuudessa siintävää tornia.

- Noin kamalan kaukana!

- Oh non, Madame! Sinne kävelee vain noin puoli tuntia.

 Olin juuri palannut jalan tehdyltä turistikierrokselta keskustaan ja ohittanut mainitun tornin. Paluu kesti kolme varttia. Lähdin huokaisten kävelemään, olut oli loppu. Tulin tornille. Ei supermarkettia. Kyselin ihmisiltä ”Ou est le SuperMarche? Kukaan ei tiennyt, puistelivat päätään ja kiirehtivät ohi. Viimein tuli nuori nainen, joka puhui vähän englantia. Ei hänkään tiennyt, mutta hän ohjasi minut sivukadulle puotiin. Kiittelin häntä vuolaasti.  Puodissa myytiin vain säilykkeitä ja kovaa viinaa. En ostanut kumpaakaan, enkä koskaan löytänyt supermarkettia, mutta sain raitista ilmaa ja rakkoiset jalat.

Heti köytettyämme veneen Boluogne-sur-meri:in vierassatamaan piti lähteä kauppaan. Eilisen epäonnisen kauppamatkan vuoksi Kapu lähti oppaaksi varmistelemaan. Olut oli edelleen lopussa. Nyt ruokakaupan sijainti oli painettu jo valmiiksi karttaan. Silti, ilman Kapua en olisi sitä ikinä löytänyt. Ei kylttejä tai mainoksia, ainoa tunnusmerkki oli Carrefourin markettiketjun kalankuva seinässä. Kauppa oli puistoon rakennetun, betonisen bunkkerin sisällä kuin yksityinen yökerho.

 Kun ihmettelin Kapun taitoa löytää paikkoja, hän sanoi vaatimattomasti - Mä olen niin hyvä navigoimaan.

 

IMG_0668.jpg

Kun poistuimme Dunkirkistä loppuivat myös upeat hiekkarannat. Kyllä ymmärtää että ne ovat täynnä lomailijoita. Kunha kausi alkaa. Uimakoppeja Dunkirkin hiekkarannalta,