IMG_2725.jpg

Älä pane venettä kiinni kettinkiin, vaan matossa olevaan rautalenkkiin. Muuten on tiedossa jymy-yllätys.

 

19.8.17 Laboe

Kielin kanavan kautta on useimpien Pohjanmerelle pyrkivien mentävä. Sulkuihin meno jännittää. Nyt takaisin tullessa oli homma jo tuttua. Mennessä sekoilimme kanavan Pohjanmeren päädyssä, kun emme tienneet, että siellä oli oma sulkunsa huvi-, ja muille pienveneille.

 Kielin kanavan vanhoissa suluissa on lankkulaituri, johon vene on kiinnitettävä. Laituri nousee ja laskee veden mukana, mutta jonkin verran tahdonvoimaa on miehistöllä oltava, lankkulaituri on veneestä käsin aika matalalla ja näyttää liukkaalta. Vihreät meriheinät pyrkivät levittäytymään laiturin puolelle ja reunapölkky on hyvin vanha.  Sinne on kumminkin mentävä keulaköysi kädessä ja sidottava se laiturissa olevaan ruosteiseen renkaaseen.  Sitten on ripeästi ehdittävä takaosaan ottamaan köysi kiinni ja sama juttu, sidotaan se renkaaseen. Kun vene on kunnolla kiinni ja pysähtynyt, voidaan köydet muuttaa siten että ne voi irrottaa veneestä käsin.

Ennen oli huviveneilijöiden maksettava joku nimellinen maksu kanavan käytöstä.  Maksukoppi oli ylhäällä laiturilla ja sinne kiivettiin sulun laitaan pantuja pystytikkaita pitkin.  Luottokortit eivät kelvanneet piti olla seteleitä ja kolikoita. Rahan keruu lopetettiin, kun yksi asiakas loukkaantui pudottuaan portailta alas  lankkusillalle viedessään rahoja  kanavavastaavien käsiin. 

Huvi- ja muille pienveneille tarkoitettu sulku oli nyt remontissa ja menimme isojen laivojen sulkuun  jättimäisen konttilaivan kaveriksi, muita huviveneitä ei näkynyt. Sesonki lienee lopuillaan.

Putkahdimme konttiveneen edestä nopeasti ulos sulusta ja niin olivat vuorovedet jääneet taakse ja koti tuntui olevan lähempänä. Kohta meille puhuttaisiin ruotsia.  

 

Pian avautuvat portit vuorovedettömään maailmaan. Mikä helpotus!

IMG_2724.jpg