Hallintorakennuken katolla kasvaa ruohoa.

25.7. Vaasa

 Viimeaikaisiin yöpymispaikkoihin verrattuna ympäristön muutos on megalomaaninen. Olemme saapuneet purjehdusklubiin, jonka rinnalla Helsingin klubit jäävät pahasti varjoon. Wasa Seglarföreningen perustettiin vuonna 1878 ja se on ollut toiminnassa siitä lähtien. On räpsäkkä hallintorakennus, vanha hyvin hoidettu puutalo verantoineen ja kuisteineen bailupaikkana, lasten leikkipuisto, 5 tonnin nosturi veneiden liikutteluun, saunat, suihkut, pesukoneet yms. palvelut. Ilmainen polkupyörä kuului 22euron vuorokausimaksuun. Kaupungin keskustaan on noin kaksi kilometriä.

Vaasassa on yliopisto, Suomen ensimmäinen lainakirjasto, lukuisia taidemuseoita ja huomenna alkavat kaksipäiväiset alle 18 vuotiailta kielletyt viini, ruoka ja musiikkifestivaalit. Esiintyjäkaarti on näyttävä Waltteri Torikasta ja Apocalypsista, Tuure Kilpeläiseen kaihon karavaaneineen. Kaupunki juo, syö ja huvittelee perinpohjaisesti, jatkot alkavat molempina festariöina kello 02 (ikäraja 20v) omine ohjelmineen. 

On myönnettävä, että en tiennyt tästä kaupungista muuta kuin, että täällä on tai on ollut näkkileipäleipomo. 

On mahdottoman kuuma. Ei millään uskoisi että kesä kansanviisauden mukaan on kääntynyt kohti syksyä. Olihan tänään päivä jolloin veneen päällikkö heitti jääkaapissa säilytetyn, tätä päivää varten hankitun kiven, veteen. Plumpsis.

Kerhon oma juhlaratalolla, Segligselllä on  lounaita, illallisia ja brittitarjoilijoita.