20180813_201706.jpg

Tällä pääsee Pärnuun, jos saaren pienuus alkaa ahdistaa.

 

13.8. Kihnu

 

Nyt ollaan Riianlahden suurimmalla saarella. Pinta-alaa on hulppeat 16 hehtaaria.  Asukkaita on wikipedian mukaan 700, mutta puheliaan satamakapteenirouvan mielestä niitä on noin 4-500.   Nopean pikahaastattelun tuloksena sain myös seuraavat tiedot:

- Kaikki tuntevat toisensa ja tietävät toisensa asiat. No se ei ollut uutinen, näin on kait jokaisessa Suomenkin kirkonkylässä. Eikä tämä saari ole kirkonkylää suurempi.

- Toiseksi, täällä ei ole poliisia, mutta lauttarannassa on poliisiauto, jolla poliisi ajaa joskus tehdessään saarella tutkimuksia tai muita poliisille kuuluvia tehtäviä. Kihnulaiset ovat solidaarisia toisilleen ja soittavat lautalta varoittaen asukkaita poliisin tulosta. Jos on jotain salattavaa, on se heti pantava piiloon. Salattavaa voi olla esim. rekisteröimätön tai katsastamaton auto. Se on heti ajettava navetan taakse.

- Kolmanneksi: Saarella ei ole sairaalaa, mutta lääkäri on. Hän antaa luvan kutsua helikopterin Pärnusta (41 km). mikäli tapaus on vakava, yleensä niin ei ole, vaan pikkuvaivat hoituvat hyvin paikallisestikin.

Ruhnulaiset pakenivat suin päin Ruotsiin, kun puhuivat ruotsia äidinkielenäänkin suuren sosialistisen Neuvostotasavallan tullessa miehittämään saarta.  Uudet asukkaat tuotiin muilta saarilta. Alkuperäiset asukkaat eivät tulleet takaisin. Nykyisin saarella asuu pysyvästi vain 60 henkeä.

 Kihnulaiset pääsivät pälkähästä siksi, että heidät unohdettiin saarelle. Siperiaan evakuoinnista oli annettu jo ylemmältä taholta määräys, jonka mukaisesti saarelaiset olisi tuotava mantereelle meren ollessa jäässä kuorma-autoilla. Homma. kusi siinä mielessä, että jahkaillessa ehti tulla kevätjäät, eivätkä kuorma-autot olisi päässet perille, saati sitten takaisin.  Kun alipäällystö ilmoitti, että ei saatu porukoita tuoduksi, asia unohtui ja jäi silleen. Kolhoosit perustettiin paikalla jo olevista talonpojista. Jokainen sai jäädä asumaan taloonsa.  Nykyiset asukkaat polveutuvat esi-isistään jotka ovat asuneet saarella noin 1500 luvulta lähtien. He saivat maansa takaisin miehittäjien lähdettyä matkoihinsa.

Purjehduspäivä oli ihanteellinen.  Ei mitään viitteitäkään siitä, että merellä oli ollut huomattava aaltosirkus edellisenä päivänä. Aurinko paistoi, poutapilvet soutelivat taivaalla, vene keinui kuin pihakeinu ja suloinen sivumyötäinen työnsi meidät seitsemässä tunnissa uuteen vierailukohteeseemme. Meno oli niin herttaista, että oli hankala pysyä hereillä. Viimeiseen kolmeen purjehduspäivään, emme ole nähneet merellä yhtään vastaantulijaa. Kausi on selvästi hiljentynyt ja kohta saamme koputella suljettujen kapakoiden ovia.  

 

Tällä pääsee joka paikkaan.... Kihnuunkin.

20180813_201854.jpg