IMG_1782.jpg

22.5. Tervetuloa Portsmouthiin!

 

Kaupungin sisääntuloväylän suulla komeilee Arabiemiraatin kaupungille lahjoittama tilataideteos ”Emirates spinnaker tower”, eli sen pitäisi kuvata mastossa pullistelevaa pallopurjetta. Teoksesta saa kuitenkin mereltä lähestyttäessä aivan toisenlaisen käsityksen. Palopurjeen sijasta siinä voi havaita hämähäkin väärinpäin eli sen ”itsensä” valmiina lähitaisteluun.  Kun tietää arabimaailman näkemyksen siveellisyydestä on heillä tämän teoksen kohdalla ollut ehkä ns. sokea piste.  Torni on 140 metriä korkea ja siellä voi maisemia katsellessa nauttia kupposen hyvää englantilaista teetä.

Lähdimme Eastbornesta aamulla 7.30 ja perille päästiin noin klo 17.00. aurinkoisessa säässä. Laiska myötätuuli ei riittänyt purjeiden nostamiseen. Miehistö loikoi kirja kourassa auringossa ja kapteeni jätti ohjauksen automaatille ja keskittyi katselemaan kaukaisuuteen.

- Onko tämä nyt purjehtimista? Taas poltetaan naftaa ja ei päästäisi mihinkään, jos pitäisi odottaa tuulia, nurisin. Muistin kuinka hurmoksessa olimme suunnitelleet täysekologisen purjehdusmatkan, jolloin liikuttaisiin vain purjeilla.  Menneen kolmen purjehduskauden aikana olisimme päässeet vain murto-osan tekemästämme matkasta. Tuulee aina väärästä suunnasta, tai ei ollenkaan.

- Ei, tämä on tylsää. Mutta minkä teet, kun ei tuule, niin ei tuule. Tässä muistaa kuitenkin sen, että vaikka suunnittelee millaisia juttuja, niin loppupeleissä on pakko hyväksyä se, mitä lautaselle jaetaan..

- Mutta eikö ihminen ole oman onnensa seppä?

-Mutta sehän tarkoittaa, että jos hyväksyy sen mitä tarjotaan eikä nurise, on onnellinen. Ei kannata taistella tutkaa vastaan, hän muotoili. 

Onnen olemusta käsittelevä filosofinen keskustelu tyrehtyi alkuunsa. Laiskotti. 

Portsmouth on maan englannin laivaston kotisatama. Sinne on museoitu kokonaisia laivoja mm. amiraali Nelsonin taistelulavia Victoria, jonka kannelle hän haavoittui Trafalgarin niemen edustalla lähellä Cadizia käydyssä taistelussa ja myöhemmin kuoli sen sisätiloissa armeijan välskärin käsiin. Kuten kaikilla suurmiehillä hänenkin suuhunsa on pantu viimeiset sanat. ”Luojan kiitos, olen tehnyt velvollisuuteni” hän ehti sanoa ennen kuolemaansa.  Samoin voi huokaista moni eläkkeelle pääsevä nykyisinkin.

Oikean suuntaista tuulta odottivat  myös espanjalais-ranskalainen ja englantilainen laivasto Mukana oli 60 laivaa, 6000 tykkiä ja 40 000 miestä. Niillä ei ollut muuta kuin purjeet mutta sotia piti.  Taistelua oli käyty Nelsonin haavoittuessa vasta viisitoista minuuttia eli viisituntinen taistelu oli vasta alullaan. Hän oli kuitenkin selvittänyt taistelustrategian niin hyvin, että voittohan siitä tuli. Nelsonin ruumis säilöttiin brandytynnyriin, jotta se saatiin toimitetuksi kotimaahan haudattavaksi. Käytännön läheinen ratkaisu, sanoisin. Englannin merimahtia ei enää mikään uhannut. Napoleonin oli annettava periksi sisukkaille briteille.

Huominen kulttuuriosuus tulee suuntautumaan ”Victorian” kannelle.

 

Illalllinen kello 19.00 Juustomakaroneja, kalkkunapaistia,parsakaalia ja guatemalalisia (!) sokeriherneitä.

IMG_1784.jpg