20170528_141833.jpg

28.5. Plymouth

 

Hän lensi purjeen takaa, laskeutui hallitusti, kuin ainakin kokenut lentäjä lentokentälle, suoraan kirjahyllyn alahyllylle. Tuokion hän katseli valppaana ympärilleen, mutta vähitellen rentoutui. Hän verhosi palelevat jalkansa höyhenhousuihin. Ulkona puhalsi jäinen tuuli. Kietoutui harmaaseen höyhenpukuun, jossa hän näytti enemmänkin helikopterilta kuin nopealta pikakoneelta.  Nokka vaivoin näkyi. Silmiään hän ei täysin ummistanut, sillä eihän sitä voi koskaan tietää…, mutta kuitenkin… tunnin tupluurit höyhentakin sisällä oli mannaa. 

IMG_1833.jpg

Herättyään hän ryhtyi puhdistautumaan ja valmistamaan lentojärjestelmää jatkolentoa ajatellen. Peräosan sulat suittiin, siipien alukset puhdistettiin, keulan höyhenet järjestettiin vimpan päälle.

 

20170528_142701.jpg

Olin murustanut salongin pöydälle puolikkaan suklaakeksiä, jotta hän saisi vähän välipalaa ennen jatkolentoa. Söin itse toisen puolen. Hän ei koskenut siihen, mutta nokkaisi hajamielisesti pöydälle unohtunutta ibuprofeiinia.  Ehkä sen avulla lensi lujempaa. Ennen nopeaa nousukiitoa, hän heitti ylimääräisen polttoaineen pöydälle harmaaksi läjäksi ja lensi taivaalle.  Hän oli selvästi joku mestarilentäjä, koska hänen molempiin jalkoihinsa oli kiinnitetty numeroidut korurenkaat, oikeaan valkoinen ja vasempaan keltainen.

Jos joku tunnistaa, mikä tämän konetyypin eritysluokitus on, niin kertokaa. Meillä ei ole täällä minkäänlaisia lintukirjoja. Mikään tavallinen toripulu hän tuskin on aluksi smaragdinvihreine, vähin erin violetin tai sähkönsiniseen vivahtavine rintoineen. Takana siipien kärjissä oli tummat viivat. Kapu uskoi sen olevan kirjekyyhky. Kyyhkyt ovat brittien kansallisharrastus. Toisen maailmansodan aikana niitä oli viestintätehtävissä tuhatmäärin. Nyt sen viesti oli ehkä pudonnut matkalle.

Kapu istui ulkona ja vahti purjeita, jotka vetivät hurjaa vauhtia meitä kohti Plymouthia. Välillä pirautti pienen sateen, mutta tuulta piisasi juuri oikeasta suunnasta. Ulkona häntä viihdyttivät pyöriäiset, jotka hyppivät iloisesti ja sosiaalisesti veneen vieressä kilpaa.

Muita eläimiä ei ole toistaiseksi nähty, ellei mukanamme matkustavaa, kylmästä vielä kohmeaa, kärpästä oteta lukuun.

Tiedämme nyt myös sen, että Plymouthiin ei kannata tulla sunnuntai-iltapäivällä. Sen lukuisat vierassatamat olivat kaikki täynnä. Oli joku regatta tai muu kilpailu. Saimme jäädä ankkuriin navakan tuulen riepoteltavaksi kaupungin ulkopuolelle.  Voi olla, että Kapu ei nuku ensi yönä. Pelkää ehkä. että heräämme ankkuripaikkamme edessä olevalla hiekkarannalla kyljellemme.

lyhyt tutustuminen satamaoppaaseen ennen matkalle lähtöä

20170528_141406.jpg