IMG_1060.jpg

Keskikaupungin rantabulevardin näkymä

13.7.  St.  Cast - Le Guildo

 

Kapu vetää hihasta näitä Bertagenen rannan paikkoja. Katselee karttaa, miettii etäisyyksiä, merivirtoja ja satamaan pääsyn mahdollisuuksia. Lopulta päättää mihin mennään. Yleensä hän, enkä minä pysty lausumaan sataman nimeä, saati sitten muistamaan missä olimme eilen.  Satamissa venenaapurit kysyvät, että minne olemme menossa tai tulossa. Katson aina Kapuun ja odotan vastausta. Lopulta sanomme, että emme tiedä vielä, pitää illalla miettiä. 

Matkustamistavassamme ei ole mitään tavoitteellista. Emme tiedä mitä satamasta mahtaa löytyä. Se on kuin aarrearkku, joka avautuu, kun pääsemme maihin katsomaan mihin on tultu. Emme ole ennen tätä matkaa edes kuullet näistä kaupungeistä, jotka nyt tarjoavat parastaan turisteille.

Eilen tulimme satamaan vasta kymmeneltä illalla. Aurinko oli juuri laskemassa ja olimme kyntäneet merta kaksitoista tuntia iloisessa sivumyötäisessä purjeet pulleina. Matkanteko oli ollut pelkkä ilo, vaikka sivumyötäinen vaati käsiohjausta. Ystävämme Reiska ei ollut kyllin nopealiikkeinen, ja miehistö, kapteenin avustuksella, joutui vääntämään ruoria. Se kävi isometrisestä harjoituksesta. Vanha hauikseni kiitti. Silti alkoi jo väsyttää. Reilulla ämyrillä vahvistettu rock musiikki tervehti meitä romanttisesti tyyntyneellä lähestymislaguunilla kuun juuri noustessa. Onneksi alkoi sataa juuri kun olimme saaneet purjeet nyytitetyksi ja hääsi rokkarit muualle.

St-Cast on viehättävä rantalomakohde. Ehkä tämä on talvella kuollut, kun jäinen merituuli pyyhkii pitkin katuja. Mutta nyt, kun aurinko on lämmittänyt upeat hiekkarannat ja talojen pihoilla kukkivat hortensiat, ruusut ja monenmoiset kukkivat pensaat, tämä vaikuttaa nukkekylältä. Kaupungin rantabulevardi on kuin Tatin elokuvasta, vaikei Rivieralla ollakaan.  Romanttisesti rapistunutta.

Tulkaa tänne, kaikki aurinko- ja uimahullut ihmiset. Kanarian saaret ovat niin kaukana. Täällä riittää santaa ja ehkä myös aurinkoa ja vanhoja hotelleja. Lisäbonuksena on meriravintoloiden hummerit, monenmoiset simpukat, hämähäkki ravut, ja osterit. Kaikki halpoja. Ne voi huuhtoa alas mainioilla elsasilaisilla valkoviineillä.

Täällä olisi vielä ihanampaa, ellei täällä olisi ranskalaisia. He eivät puhu edes englantia, vaikka puolet tämänkin vierassataman veneistä tulee sieltä. Ei auta kuin ottaa elekieli käyttöön. Kapu kysyi satamakapteenilta mistä saa tuulitiedot:

- Where can I have a weatherforecast?

- ?????

Kapu heiluttaa käsiään ja puhaltaa ilmaa ympäriinsä havainnollistaakseen kysymystä.

- ?????

Kapun viimeinen tarjous, - Meteo?

- Oui, oui! Satamakapteeni näyttää helpottuneelta, ja lähtee saattamaan Kapua monitorin ääreen.

 

IMG_1079.jpg

Tyhjiä, valkosantaisia poukamia löytyy useita. Yhtä kivaa kuin Marbellassa, Cannesissa tai Nizzassa.