Laivanvarustajan kodissa oltiin rikkaita ja sivistyneitä

18.7.  Rauma

Miksi kukaan haluaa Venetsiaan, kun meillä on Rauma? Tunnelma on lähes samanlainen; kapeat kadut ovat täynnä toisiaan väisteleviä turisteja, aurinko paistaa kuumasti, ja vanha kaupunki on täynnä ostettavaa, jota ei muualta löydä. Kieltäkään ei ymmärrä, mutta paikalliset ovat kielitaitoisia ja puhuvat myös suomea.  Rauman kieli ja suomi ovat viralliset kielet (huom. ruotsinkielisiä ei palvella ruotsiksi). Se on Unescon perintökohde, eli siinäkään suhteessa Venetsia ei Raumaa voita. On kahvilaa, pizzeriaa, trattoriaa, osteriaa, ja perinteikkäitä kahviloita ja ruokaloita.  Siellä on vähemmän taskuvarkaita ja jalat pysyvät kuivina.

Jakauduimme kahdeksi tutkimusryhmäksi. Kapu meni kuinka ollakaan merimuseoon, jota kehui hyväksi. Gasti puolestaan kaivautui Kuninkaankadun lukemattomiin puoteihin, joista osti neljä postikorttia ja kolme paria sukkia. Sekä melkein osti Kuutti Lavosen työn olohuoneen seinälle. Rauman taidemuseo esitteli nykytaidetta otsikolla ”ikävystymisen ylistys” lähes onnistuneesti.

Kävimme tekemässä toimeen tulon tasoon ja asumismukavuuksiin liittyviä havaintoja Laivanvarustajan kodissa, Marelassa sekä merimiehen kodissa Kirstissä.

 Marelassa oli musiikkihuone soittimineen sekä ruokasali, johon mahtui parikymmentä ruokailijaa sekä useita topatuilla huonekaluilla varustettuja saleja, sekä täytetty boa, jonka laivanvarustaja oli saanut tuliaisena joltain kapteenikaveriltaan. Laivanvarustaja teki sittemmin konkurssin ja kaupunki osti talon ja vuokrasi sitä liiketiloiksi ennen kuin tekivät siitä museon. 

Kirstissä ei ollut vettä eikä valoa. Ruohoiseen rinteeseen ojan pientareelle rakennettu pieni puutalo muistutti etäisesti mummolaa. Omistaja vuokrasi kahta huonetta merimiehille. Huoneeseen ei kuulunut ruuanlaittomahdollisuutta. Omistaja vallitsi talon ainoaa keittiötä. Pihalla oli talli yhdelle hevoselle, lehmälle ja sialle. Ulkohuussi ja kaivo.  Merimiehen oletettiin siis tarvitsevan vain tilapäismajoitusta.

Näkötornista voi päivystää onko Englannin laivasto taas tulossa pommittamaan omia tervavarastojaan, kuten oli laita Oolannin sodan aikoihin. (lähde: sotahistorian asiantuntija kapteeni Koskimies)

Turistin silmin nähtynä uhkaus oli tehhonnut. Kadut ja torit  olivat putipuhtaita.