16.8.

Sunnuntai

Marstrand

                    Päivällä oli puolipilvistä ja mentiin taas fästninkiin. Nyt linnoitus oli nimeltään Carlsten. Marstrandin kaupungin yläpuolelle sitä rakennettiin kolmesataa vuotta ja siellä pidettiin pääasiassa vankeja epäinhimillisissä oloissa. Iso osa onneksi kuoli kylmään talvien aikana. Yksi piti hirttää, mutta naru katkesi ja pahoin loukkaantunut vanki kannettiin takaisin selliinsä. Hän hirttäytyi ihan itse parin vuoden sisällä.

             Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät myös lain, jolla kokeiltiin ns. Pensylvanian rankaisumenetelmää. Kolme vankia pantiin eristyksiin viideksi vuodeksi. Kaksi ehti kuolla ennen määräajan täyttymistä. Kolmas tuli hulluksi. Toinen yleisesti hyväksytty rankaisumuoto oli sosiaalisempi vähäisemmistä rikoksista. Pantiin kolme vankia yhteen ja saivat tehdä töitä yhdessä lopun elämäänsä.

                Niskottelevia vankeja rankaistiin kujanjuoksulla. Noin parisataa varusmiestä seisoi kahdessa rivissä nuijat käsissä ja vanki juoksi keskeltä. Jokainen varusmies löi vuorollaan juoksevaa vankia. Olisi kiva tietää mitä vangista oli jäljellä kun hän oli tehnyt maksimirangaistuksen eli yhdeksänketaisen juoksutuksen. Siis 18 kertaa. Varsinaisia sotia ei fästningissä nähty, mutta tulihan kivirakentajille töitä.

 

               Olen saanut kyllikseni fästningeistä. Nyt riittää! Katselin Marstadia uudesta kulmasta ikävissäni.

 

Linnoituksessa oli iso, paksu pyöreä torni

Ja tykki jokasanoi PUM

Ja PUM PUM...

Metsässä oli kahden paaden väliin aikojen alussa syntynyt halkeama, josta lenkkeilijöiden piti keinotella itsensä lävitse.

Rannalla oli Sosieteettihus, jossa voi tanssia ja ryystää aamukolmeen, mutta vain elokuun toiseen päivää saakka. Sen jälkeen piti mennä kotiin ja elää siivosti loppuvuosi.

                                                                              **************

”Kapu, tällä kokemuksella, joka sinulla nyt on, mitä olisi pitänyt olla mukana tai varustaa toisin? ” Istuimme syömässä vasikanpaistia ja kuulemma juuri pyydystetyä turskaa.

” Ajattelin kyllä sitä lankkua, joka olisi tarvittu kanavissa veneen laitoja suojaamaan, mutta en sitten tullut hankkineeksi. Saatiin naarmuja veneen kylkiin ihan turhaan.”

” Eiks ihan todella mitään muuta?”

” Ei. mutta nyt mä tarvitsisin Hollannin kanavista kartat. Jos mä tilaan ne netistä, minne ne voisi lähettää? Ei minnekään!” 

” Ostetaan sitten kun tullaan lähemmäksi. Kyllä niitä saa Köpiksestä.”rauhoitin huolestunutta Kapua.

                                                                  '****************