IMG_0591.jpg

Pieni kaupunki oli silmille ilo.

27.5. Vlissingen

 

- Vuorovedet tulevat jotenkin kuun asennosta? Eiks vaan?

- Joo, parhaiten sen voi ymmärtää, jos kuvittelee että kuu vetää perässään vesikuplaa. Se raahaa sitä omaa tahtiaan maapallon ympäri. Sen vetovoima imaisee vedet mukaansa

- Ne ovat kuitenkin aivan erilaiset eri puolilla, ja eri paikoissa maapalloa. Miksi? Eiks kuun pitäisi vetää sitä vesipalloa joka paikassa samalla tavalla?

- Sen toteutuminen riippuu, veden syvyyskäyristä merien pinnanmuodostuksesta ja sen sellaisesta.  Vaikutukset ovat suuremmat matalissa vesissä, kuten Pohjanmerellä. Suljetuissa vesialtaissa, kuten Itämeri ja Välimeri sitä ei juuri huomaa.  Sen sijaan jokisuisoissa Amerikan itärannikolla ja Englannin kanaalissa, sen merkitys on huomattava, vesi nousee viidestä kymmeneen metriin kaksi kertaa vuorokaudessa.

- No mut eihän kuu kierrä maapalloa kahta kertaa vuorokaudessa.

- No ei, mutta samoin kuin pesuvadissa veden panee liikkeelle, vesi menee omaa tahtiaan. Kun kuu imaisee vedet mukaansa, on nousuvesi, mutta kun kuu kiertää maapallon toiselle puolelle sen vetovoima lakkaa, ja vedet heilahtavat omassa tahdissaan takaisin lähtöpisteeseen. Kun kuu tulee kulman takaa mukaan, se imaisee toiseen suuntaan heilahtaneet vedet taas mukaansa eli kuu vaikuttaa joka toisessa heilahduksessa.

- Eli jos kuu häviäisi taivaalta, vedet varmaan loiskuisivat ees taas vielä ainakin vuoden, ennen kuin hiljenisivät.

- Niin varmaan, mutta kuun lisäksi auringonkin vetovoima vaikuttaa vesiin.  Kun aurinko ja kuu ovat lähinnä toisiaan ovat vuorovedet suurimmillaan. Ettei olisi turhan yksinkertaista myös ilmanpaine ja varsinkin tuulet vaikuttavat veden korkeuden vaiheluihin.

Alankomaiden suuri tulvakatastrofi vuonna 1953, joka tappoi tuhansia ihmisiä, syntyi juuri siten, että aurinko ja kuu olivat lähellä toisiaan ja vuorovesi oli jo tavallista korkeammalla. Pohjanmerelle tuli voimakas länsimyrsky ja siitä johtuva matala ilmanpaine. Meri rikkoi heikot padot ja meri tulvi alaville maille ja peitti alleen kaupunkeja. Fiksut hollantilaiset ottivat opikseen ja rakensivat uudet tulvaesteet. Hommaa tehtiin kolmekymmentä vuotta, mutta hyvät tuli.

Vuorovedet seuraavat toistaan aina samalla tavalla. Niistä on seurattu maailman, joka kolkalla satoja, ellei tuhansia vuosia ja kaikki on kirjattu muistiin mahdollisimman tarkasti. Kuun liikkeistä johtuen vedet eivät liiku yhtenäkään vuoden päivänä samalla tavoin.  Mun tarvitsee katsoa jo valmista taulukoista, milloin on minäkin päivänä vesi korkeimmillaan – milloin matalimmillaan. Sitten pitää vielä tutkia sää- ja tuulitiedotukset.

Merenkulkijan kannalta hankalinta ei ole kuitenkaan vedenkorkeuden vaihtelu, vaan sen aiheuttamat virtaukset, jotka voivat nousta jopa kuuteen solmuun eri kellonaikoina ja eri paikoissa virtaavaa vettä. Niitä ei meikäläinen tiedä, eikä ne näy, mutta niihin on osattava varautua.

-Ei lähdetä vielä huomenna. Levätään vielä yksi päivä ja tavataan taulukoita ja puretaan stressiä. Tämä Vlissingen on suloinen pieni kaupunki. Aurinkokin paistaa. Ellei jakseta mennä kaupungille, niin maataan kannella auringossa kuin kaksi vanhaa hyljettä.

Varmasti huomasi missä myydään naisten alusvaatteita.

IMG_0588.jpg