IMG_2154.jpg

Miehistön polttoainetankki.

 

 

2./3.7.  Kilmore Quay - Falmouth

Lähdimme Irlannin merelle aamulla kello yhdeksän.  Odotin aurinkoista päivää ja sen jälkeen kokevani upean tähtikirkkaan yön, jossa puolikuu loisi maagista valoaan mustan veden ylle.  Niin ei käynyt, vaan taivaan peitti tavanomainen pilvikerros. Kuu tosin pilkahti joskus näkyviin

Purjeet pantiin paikoilleen ja kurssiksi määrättiin 170 astetta, joka sitten pysyi samana noin 23 tuntia. Navakka tuuli puhalsi veneen seitsemän solmun vauhtiin.  Edellisen päivän myrskyn jäljiltä aallot olivat vielä suuria ja pyyhälsimme melkoista kylkimyyryä. Vasemman puoleinen parras oli lähes vedessä.   

Pidimme vuorotellen vahtia, vaikka ei merellä näkynyt muita kuin me.  Ajatus siitä, että vene jymähtää johonkin kovaan, oli hermostuttava. Jopa aina ahkerat kalastajat olivat jääneet kotiin. Kello 21 eli 12 tunnin kuluttua olimme katselleet autiolle merelle neljän tunnin vuoroissa jo silmämme kipeiksi ja vielä uupui yövahdit. Aallot pitivät vahdin virkeinä heittäytymällä silloin tällöin partaan ylitse päällemme. Vahtivuoroni 19.00 – 23.00 aikana ei tapahtunut mitään. Vain delfiiniperhe kävi tutustumassa omituiseen kelluvaan vieraaseen.

Kapun vahtivuoro oli klo 23-03. Yritin nukkua salonkiin viritetyssä meripunkassa. Katosta pisaroi vettä noin kerran puolessa minuutissa päähäni.  Sohvan toiseen päähän oli roiskunut katon ilmanvaihtoventtiilistä jo melkoinen lammikko eli patjani oli litimärkä. Se kasteli sukkani.Etsin astiapyyhkeen, jonka levitin sohvan jalkopäähän hätäavuksi.  Brittien rannikkovartio huuteli radiosta noin joka kymmenes minuutti kavereilleen ohjeita millä kanavalla haluavat jutella. Nukkuminen oli jotenkin katkonaista.  Kova aallokko teki salongista tehosekoittimen, liikkuminen oli vaikeaa.  Vessassa käyminen oli ehdottomasti sisätilojen haasteisin osa.  Päälle on puettu kolmet housut ja kolme villapaitaa.  Tilaa niiden riisumiseen oli puoli neliötä ja lattia liikkui neljään suuntaan ja lainehti vettä. Miten toimia, kun pöksyjen alas vetämiseen tarvitaan kaksi kättä?  Vessakäyntien jälkeen päässäni on kaksi uutta kuhmua, toinen ohimolla ja toinen päälaella.  Käsivarressa on ruhje koska horjahdin kannelle kiivetessäni oviaukon karmirautaan.

Toinen vuoroni alkoi kello 03. Silloin yö oli jo melkein ohitse. Söin lihasoppaa.  Ajattelin että oli lounastunti.

Kello 4 alkoi yö harmaantua ja itäiselle taivaalle ilmestyi valoa. Se painui pilvilautan alle, mutta ennen kuin pilvet sen ehtivät peittää, näin auringon kuitenkin punaavan taivaan.

Falmouthiin saavuttiin kello 13.00. Matkaa oli tehty 28 tuntia.Laskimme purjeet vasta Falmouthissa. Oli jotenkin sankarillinen olo, vaikkei ollut muuta kuin valvonut, katsellut merelle ja yrittänyt pysyä pystyssä.

 

IMG_2177.jpg

Kello 05.10 sunnuntaina 2.7.2017