17.7.

Satamasta löytyy toimintaa.

17.7. Rauma

Vierasvenesatama on jonkun puiston perukoilla. Yritettiin päästä kuuluisalle vanhalle Raumalle, mutta väsyimme ennen maaliintuloa ja käännyimme takaisin.  Paluumatkalla näin kaikki ne kampaamot, joihin olin soittanut tilatakseni ajan hiusteni kaunistamiseksi. Olivat lomilla, tai menossa lomalle, täyteen varattuja, tai vastasivat puhelinvastaajalla.  Meidän oli täytynyt kävellä autiota pääkatua. Googlekin väitti niin. Uskoimme vähemmälläkin, että Raumalla ei ole ketään.

Palatessa venesataman megakahvila, joka ulottui koko noin sata metriä pitkän laiturin päästä päähän, pullisteli ihmisiä. Ei puhettakaan, että olisimme saaneet pöydän. Kansanrynnistyksen aiheutti trubaduurikonsertti, jossa kitaristi lauloi pehmeällä äänellään mm. että kaikki on paskaa, paitsi sinä. Ilta-aurinko paistoi, ilma oli tyyni, lämmin ja elämä tuntui elämisen arvoiselta sekä kahvilan konserttiyleisöstä, uskoisin, että meistä veneiden istumalaatikkojen yleisöstä.

Päivä muuten oli tylsääkin tylsempi. Koko päivän vastatuulta, tosin heikkoa., Viereemme kiinnittyi vene, joka sekin tuli etelästä päin. Sama kohtalo heilläkin, yksi purjehduspäivä kahteen viikkoon. Toiselle puolelle kiinnittyi kolmen vanhan brittiherran vene. He hehkuttivat, kuinka upea purjehduspäivä oli ollut. He tulivat pohjoisesta etelään, siis myötätuulta.