IMG_2565.jpg

Hollannissa taas.

4.8. St Annaland

Lähdimme Zeebruckestä aamulla kello puoli kahdeksan.  Olimme suunnitelleet purjehtivamme Hollannin meren puolelta päämäärään.  Säätiedotukset lupasivat kuitenkin iltapäiväksi kovia tuulia, jotka puuskissa saavuttaisivat myrskylukemat. Niinpä päätimme lähteä Hollannin sisäjärvien kautta Scheveningeniin. Siellä tuskin tuulisi niin kovaa. Päivän matkasta tulisi kuitenkin kaksipäiväinen.

Olimme aika väärässä. Tuuli nousi juuri kun olimme odottamassa pääsyä sisäjärville johtavaan kanavaan.  Kanavan suulla odotettiin sillan aukeamista noin puolitoista tuntia. Paikalle kokoontui yhdeksän venettä, joiden miehistöt kamppailivat tuulessa saadakseen veneensä sidotuksi toisten veneiden kylkiin odottamaan.  Voimakas sivutuuli painoi niitä miten minnekin. Vene oli kuitenkin saatava kiinni, mutta tuuli miltei esti ohjaamisen.

Kanava meni helposti, mutta kun päästiin sisäjärvelle, tuuli alkoi oikein tosissaan puristella ruorimiestä otteessaan.  Kun odotimme sulussa veden asettumista oikeaan korkeuteen, harmaapäinen sulkuvahti kurkotti päänsä sulun reunalta ja voivotteli keliä. Keulapurjeesta oli ulkona vain nenäliinan kokoinen nurkka, mutta se lennätti meitä järven toiselle puolelle rivakasti. Olimme järvellä yksin. Muut purjehtijat olivat kadonneet kuka minnekin. Keli ei tietysti ollut pyhäpurjehtijan toiveuni.

Ilta tuli, mutta ankkuripaikkoja sisäjärvellä on niukasti, eikä mihin tahansa edes sellaisessa tuulessa voinut ankkuroitua. Kello kahdeksan illalla saimme veneen ankkuroiduksi. Kapu oli tapellut ruorin kanssa kaksitoista tuntia. Nyt olemme poukamassa, jonne tuuli ei yletä, mutta kuulen sen ulvovan nytkin korvissani. Se ei ole yön aikana hävinnyt minnekään.

Valitettavasti Ranskan bistrot ja Belgian simpukat ovat nyt takanapäin. Avasin ison purkillisen jotain talonpojan hyväkettä, joka sentään oli ostettu Ranskassa. Sieltä löytyi makkaroita, sianlihan palasia ja runsaasti valkoisia papuja jossain punertavassa kastikkeessa.  Ei oikein jaksanut edes syödä. Hetken levon jälkeen katettiin pöydälle vielä brie juusto, vähän kostuneita voileipäkeksejä, viikunahilloa ja meloninpalasia. Lasi italialaista punaviiniä sopi hyvin palan painikkeeksi.

 St Annaland on pieni kaupunki, joka ei tähän ruovikon reunaan näy.  

 

Aamumaisema salongista. Siivooja ei näy käyneen yön aikana.

IMG_2573.jpg